Raha ja seikkailut

Mikähän siinä on että aina tulee mentyä sinne minne jalat vievät; on aikoja, joina viimeisestä parista kuukaudesta on ollut jäljellä vain muutama mukava tai ei niin mukava muisto vaan, kortillinen  hienoja  valokuvia, pari uutta tarinaa kerrottavaksi sylissä istuvalle pojanpojanpojalle, kun istuu vanhana kiikkustuolissa. Valitettavasti nämä seikkailut kuluttavat muutakin kuin tennarin pohjia nimittäin tilin katetta.   Tähän olisi keksittävä jokin kikka kuutonen. Jotenkin pitäisi tasapainoilla kohtuullisen elintason ja erisuuruisia omaisuuksia nielevien reissujen välillä. Olisiko mahdollista jotenkin saada seikkailuja, ja samalla pyörittää talouttaan ilman suurempia notkahduksia? Kuitenkaan kamojen laadusta tai reissujen määränpäistä/pituuksista tinkimättä.

Muutama kadehtittu kuuluisuus on pystynyt tähän. Miehet kuten Mike Horn ja Ueli Steck lihottavat suht mukavasti pankkitiliään kaiken maailman seikkailuilla kaikkialla maailmassa. Luennot tai kansikuvajutut National Geographicissa tuovat katetetta Visalle ja, mikä vähintään yhtä tärkeää, mainetta ja sitä kautta uusia sponsoreita.

Toisaalta jotkin työt tarjoavat adrenaliinin huuruisia hetkiä kuten James Howell ja Indiana Jones osoittavat. Kuun kiertäminen rikkinäisellä kuumoduulilla on varmasti antanut adrenaalikiksien ohella myös sievoisen summan riihikuivaa ensin työnantajalta ja sitten kustantajalta kirjojen muodossa. Indian Jones tietysti löi leiville tehdessään seikkailuistaan leffat.

Tietyistä arkisista ammateista voisi mainita lääkärit, joille isot portit ovat aina auki ja jokainen maa toivottaa tervetulleeksi. Korvauskaan tästä ammatista ei ole sieltä huonoimmasta päästä; muutaman kuukauden  työllä voi reissata lopun vuotta, jos uusia kokemuksia halajaa.

On kuitenkin eräs muukin oljenkorsi suht nuorille miehille ja naisilla, ja se on Puolustusvoimat ts. vanha kunnon intti. Rauhanturvaajareissut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden nähdä hieman erilaista maailmaa ”sivistyneen” maailman eri kolkissa ja usein sen ulkopuolellakin. Lisäksi niissä hommissa on se hyvä puoli, että se avaa silmiä hieman erilaisella ajattelutavalle siitä, mikä on oikeasti tärkeää ja mitä itse oikeastaan tarvitsee.

Kolmen reissun ollessa takana, on tullut huomattua miten arkisista asioista voi tulla jännittäviä. Miten matematiikka Fourier-analyyseineen kuulostaa niin paljon jännittävämmältä kun tykkituli iskee maahan muutaman kilometrin päässä, miten läheiselle soittaminen auringon laskiessa saakaan sivauksen hien hajuista testosteronia, kun on linnoittanut uuden leirin puolustuksia  puoli päivää 50°C lämmössä. On se miehistä hommaa! Aamun sarastus paljastaa uusia paikkoja, uusia vuoria, uusia luolia, joissa kukaan ei ole koskaan käynyt ja joissa olisi niin mukava rymytä (yleensä siihen ei tietenkään saa lupaa). Päivät tuovat kosketuksia  vieraisiin kulttuureihin, tapoihin ja  ihmisiin; kaikkea uutta tulee puolen vuoden tai vuoden ajan kaikista tuuteista niin että ähky mainaa tulla. Ja kun muutaman päivän tai viikon tai kuukauden kotoelämää viettäneenä uusi reissu kutsuu niin ei ole muuta kuin lähteä vaan. Vanha seikkailu kustantaa uuden seikkailun.

Suosittelen.

Tämä blogimerkintä kuuluu kategoriaan Seikkailut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*
Website